Yksi useimmin esitetyistä kysymyksistä meille koskee kyselyn suunnittelua. Alla on listattu tärkeimmät asiat kyselyn suunnitteluun, joiden avulla pystyt optimoimaan kyselysi.
Selvitä itsellesi miksi aiot suorittaa kyselyn
- ”Miksi teen tämän kyselyn?”
- ”Mikä tulisi olla kyselyn laajuus?”
- ”Kenen haluan vastaavan tähän kyselyyn?”
Jos tiedät vastaukset näihin kolmeen kysymykseen, olet erinomaisessa lähtötilanteessa onnistuneen kyselyn suunnittelussa. Riippumatta kyselyn muodosta on ensisijaisen tärkeää olla selkeä kyselyn tarkoituksesta sekä halutusta vastaajakohderyhmästä, ennen kuin aloitat itse kysymysten tekemisen.
Montako kysymystä pitäisi käyttää?
Korrelaatio kyselyn tarkoituksen ja vastaajaryhmän välillä määrittää pitkälti miten pitkän kyselyn voit tehdä. Mitä vahvempi yhteys näiden kahden asian välillä on sitä korkeampi on vastausaste ja todennäköisyys vastata pitempään kyselyyn. Vastaajille pitää myös alussa ilmoittaa miten paljon aikaa vastaamiseen menee. Jos arvio on kahdeksan minuuttia, niin kirjoita kahdeksan minuuttia eikä neljä!
Toinen tärkeä ohje on pitkien, kaiken kattavien ja harvoin lähetettyjen kyselyiden sijasta tehdä lyhyempi, tarkempi ja useammin toistuva kysely. Vaikka on houkuttelevaa laittaa muutama yleiskysymys samaan kyselyyn, niin tätä kannattaa välttää koska jos kyselysi on liian pitkä, saat selvästi vähemmän vastauksia.
Kysymysten järjestys on tärkeä!
Tavoite pitää kysely lyhyenä ja ytimekkäänä ei saa olla ristiriidassa tarpeesta saada kaikki tärkeä tieto jota haluat kyselystä saada. Tämän takia kysymysten järjestys on tärkeä. Alla on esimerkki siitä miten rakennat hyvän kyselykaavakkeen:
Jos käytät kyselyn rakentamiseen tätä metodiikkaa, vältät antamasta vastaajalle paineen vastata arkaluontoisiin ja vaativiin kysymyksiin heti kyselyn avaamisen jälkeen. Vastaaja kokee sekä pehmeän sisäänpääsyn että luontevan poistumisen kyselystä.
Semantiikka on tilastoja tärkeämpi
On tosiasia, että semantiikka on yleensä tärkeämpi kuin tilasto kun puhutaan tutkimuksesta. Tilastot ovat tietenkin tärkeitä, mutta hyvän tutkimuksen perustaan kuuluu hyvä kieli.
Tämän takia on erittäin tärkeää, että kysymykset täyttävät seuraavat vaatimukset:
- Kysymysten tulee olla relevantteja siltä osin, että niissä on oltava selvä yhteys kyselyn päämäärään.
- Kysymysten pitää olla helppoja ymmärtää. Muista aina ketjun heikoin linkki. Vältä väärinkäsitykset ja virhetulkinta.
- Kysymysten pitää kiinnostaa kaikkia, ei ainoastaan jotain erikoisryhmää tai johtoa vaan enemmistöä kyselyn kohderyhmästä.
- Kysymykset eivät saa olla loukkaavia tai provosoivia.
Mikäli kysely ei ole suunniteltu oikein voi olla vaikeaa luoda oikea ja relevantti yhteenveto. ”Roskaa sisään – roskaa ulos” periaate pätee myös tutkimuksiin ja kyselyihin.
Ole mahdollisimman neutraali
Kysymykset tulisi kirjoittaa siten, että ne näyttävät mahdollisimman neutraaleilta. Johdattelevat kysymykset jotka ohjaavat vastaajat määrättyyn päätelmään tai johtopäätökseen on yleisin virhe jota tutkimuksissa tehdään.
Alla on muutama esimerkki kysymyksistä joita ei kannata kysyä.
- ”Miten hyvä tämä kysely on?”
- ”Tämä on hyvä kysely – eikö niin?”
- ”Onko tämä kysely mielestäsi erinomainen?”
- ”Questbackin tekemät kyselyt ovat yleensä ylivertaisia. Ainoastaan harvat pitävät niitä huonoina. Onko tämä sinun mielestä erinomainen kysely?”
Vältä epäselvyyksiä
Kysymys, joka voi tarkoittaa eri asiaa eri vastaajille, on epäselvä. Kirjoittamalla liian yleisesti tai käyttämällä sanoja jotka voivat tarkoittaa monta asiaa voi johtaa epäselvyyksiä. Esimerkki epämääräisestä lauseesta jossa vastaaja ei välttämättä tiedä mitä oikeasti vastaa, jos valitsee vaihtoehdon ”kyllä”- kysymykseen: ”Onko niin, että te ette tarkoita että tuote A on erinomainen?” voi tarkoittaa että ”Kyllä – en tarkoita että tuote A on erinomainen” tai ”Kyllä, tarkoitan että tuote A on erinomainen.”
Vältä käyttämästä liian voimakkaita ilmaisuja kysymyksissä
Älä käytä ilmaisuja tai sanontoja, jotka voivat johtaa stereotyyppiseen vastaukseen. Nämä ovat esimerkiksi sanat kuten ”radikaalinen”, ”vanhanaikainen”, ”edistyksellinen”, ”äärimmäinen”. Kliseitä, fraaseja ja slangia tulisi välttää, kuten myös ulkomaisia sanoja tai lyhenteitä jotka voivat johtaa väärinkäsityksiin.
Älä oleta liikoja
Vastaajilla ei välttämättä ole tietoa tai mielipidettä asioista, jotka eivät vaikuta heidän päivittäiseen elämään. Tämän takia et voi olettaa heidän tietävän kaiken kun suoritat kyselyn. Sanoilla ja määrityksillä voi olla eri tarkoitus eri ihmisille ja ryhmille. Kysely ei myöskään ole koe tai testi, jolla selvitetään vastaajan tietämystä jostain aiheesta. Vältä kysymyksiä, jossa olettamuksena on että vastaajalla on laaja tietämys esimerkiksi tuotteesta, jostain aiheesta tai esimerkiksi tapahtumasta.
Käytä toisistaan poissulkevia vastausvaihtoehtoja
Usein toistuva virhe on laatia kysymys, jonka vastausvaihtoehdot eivät ole toisistaan poissulkevia. Esimerkkejä tällaisista on mm.:
“Minkä ikäinen olet?”
- Alle 20 vuotta
- 20-30 vuotta
- 30-40 vuotta
- 40-50 vuotta
- 50 vuotta tai yli
Tässä tapauksessa vastaajalta pyydetään vain yhtä vastausta, mutta jos vastaaja on 30 vuotta vanha hän voi valita kaksi vaihtoehtoa. Alla on esimerkki miten kysymyksen tulisi kirjoittaa.
“Minkä ikäinen olet”
- Alle 20 vuotta
- 20-29 vuotta
- 30-39 vuotta
- 40-49 vuotta
- 50 vuotta tai yli
Toinen ongelma voi johtua asteikkojen epämääräisyydestä eli vastaaja joutuu itse päättämään mitkä ovat eri vaihtoehtojen erot:
“Miten usein syöt pizzaa?”
- Kaksi kertaa viikossa
- Joskus
- Silloin tällöin
- Harvoin
Vaihtoehto ”kaksi kertaa viikossa” liittyy selkeästi numeroon, kun taas muut vaihtoehdot kuvailevat enemmän kuinka usein tilanne toistuu tai tapahtuu.
Varmista vaihtoehtojen kattavuus
Kysymyksille on tärkeää antaa riittävästi vastausvaihtoehtoja. Näin varmistat, että kaikki todennäköisimmät (sekä joskus myös epätodennäköiset) vastaukset ovat käytettävissä. Oleellisen vaihtoehdon puuttuessa on todennäköistä, että tulosten tulkinta on harhaanjohtava:
”Mitkä asiat ovat sinulle tärkeimmät valitessasi huoltoaseman?”
Kysymyksen vastausvaihtoehdoista puuttuu monta oleellista vaihtoehtoa, kuten esimerkiksi: “En tiedä”, “Mahdollista maksaa bensakortilla” tai ”Joku muu, mikä?”. Jos vastaaja ei löydä sopivaa vaihtoehtoa, hän ei pysty antamaan luotettavaa vastausta. Jos olisimme lisänneet kolmeen alkuperäiseen vaihtoehtoon vain ”En tiedä” -vaihtoehdon, olisimme antaneet sinänsä kattavat vaihtoehdot mutta ehkä jättäneet vielä tärkeimmän vaihtoehdon pois: ”Sijainti”. Vaihtoehto ”En tiedä” olisi tässä tapauksessa voinut tarkoittaa joko sitä että vastaaja ei tiedä tarpeeksi antaakseen pätevän vastauksen tai ei pystynyt antamaan (oikeiden vaihtoehtojen puutteen takia) mielestään oikeaa vastausta.
Toinen esimerkki epämääräisestä vaihtoehdosta liittyy rahaan, aikaan tai muuhun mitattavaan yksikköön josta puuttuu esimerkiksi vaihtoehdot ”nolla”, ”0”, ”ei yhtään” tai ”ei mikään”. Tällöin vastaaja voi jättää kysymyksen vastaamatta, koska oikeaa vaihtoehtoa hänelle ei ole. Vastausten laatu kärsii mikäli emme tiedä miten me tulkitsemme vastaamatta jääneet kysymykset kyselyssä.
Takaisin Tietopankkiin